Kartta on kuva maastosta
Kartta on pienennetty ja yksinkertaistettu kuva jostakin alueesta.
Maastossa esiintyvät asiat ilmaistaan kartalla symboleilla ja mittakaava kertoo etäisyydet eli sen, kuinka monta senttimetriä maastossa on yksi senttimetri kartalla.
Koska maapallo on pyöreä ja kartta tasomainen, joudutaan kartalla tekemään usein myönnytyksiä joidenkin asioiden suhteen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi maanosien muodot tai niiden väliset etäisyydet.
Voit helposti todeta maapallon piirtämisen ongelman kuorimalla omenan ja asettamalla kuoren pöydän pinnalle. Huomaat, että kuori ei ole yhtenäinen, vaan siihen jää tyhjiä alueita. Tätä ongelmaa tietenkään ei ole karttapallon kanssa, vaan siinä muodot ja etäisyydet ovat oikein.
Tarkastele maailmankarttaa 360-kuvan avulla
Kysymyksiä:
- Hahmotatko, missä päiväntasaaja kulkee?
- Käännä karttaa siten, että Pohjoisnapa on kartan keskipisteenä. Löydätkö Suomen ja Floridan? Miksi Suomesta Islannin kautta Yhdysvaltoihin lentäminen ei olekaan välttämättä ajanhukkaa?
- Käännä karttaa siten, että Etelämanner on kartan keskipisteessä. Hahmotatko Etelä-Amerikan eteläkärjen ja Australian sijainnin?
Tunnilla 1: Pihalle maailman kartta
- Oppilasryhmät jakautuvat eri maanosien edustajiksi ja kirjoittavat paperille oman maanosan nimen.
- Siirrytään pihalle, paperit mukaan!
- Hahmotelkaa koulun pihalle maailman kartta.
- Sopikaa, missä on pohjoisnapa ja etelänapa.
- Oppilasryhmät sijoittuvat maanosien sijaintien mukaan. Yksi oppilasryhmä on Eurooppa, yksi Afrikka jne.
- Tarkastelkaa, missä päiväntasaaja kulkee.
- Otetaan valokuva siten, että maanosien nimet näkyvät.
Tunnilla 2: Valtiokartan piirtäminen
- Ota valkoinen paperi.
- Piirrä kartan yläkulmaan pienellä maanosien ääriviivat.
- Valitse valtio. Sijoita valtio maailmankarttaan X-kirjaimeilla.
- Piirrä valtion ääriviivat (rajat) paperille.
- Sijoita karttaan pari kaupunkia.
- Kirjoita näiden kaupunkien koordinaatit kaupunkien viereen.
- Lisää karttaan esimerkiksi järviä, jokia, vuoristoja.
- Tarkastellaan yhdessä karttoja ja miten kaupunkien koordinaatit eroavat eri valtioissa.
Maailmankartat ovat erilaisia
Karttapalloa on hankala kuljettaa mukana, joten paperille painettujakin karttoja tarvitaan. Tästä syystä on kehitetty erilaisia karttaprojektioita[käsite: karttaprojektio – Menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. Eli käytännössä ne vaiheet, kun pallomaisen maapallon pinta piirretään paperille tai tietokoneen ohjelmalle.], joissa asiat pyritään esittämään niin oikeina kuin se on mahdollista.
Mercatorin projektiota käytetään paljon, koska siinä alueiden muodot ovat oikeat, mutta se suurentaa lähellä napaa sijaitsevia alueita. Kartassa esimerkiksi Etelämanner näyttää äärettömän isolta alueelta. Suomikin näyttää paljon todellista suuremmalta.
Robinsonin projektioissa pinta-alat ovat puolestaan lähes oikeat, mutta muodot ovat väärät. Molemmissa projektioissa myös Etelämanner piirtyy väärin. On siis syytä muistaa aina tasokarttaa tarkasteltaessa, että kaikki ei ole siinä kohdallaan.
Syksyllä 2026 YK hyväksyi ehdotelman uudesta karttaprojektiosta, jonka on tarkoitus korvata vanhat Mercatorin ja Robinsonin projektiot. Uusi Equal Earth -projektio muistuttaa ulkonäöltään Robinsonin projektiota, mutta säilyttää alueiden suhteelliset pinta-alat. Tämän myötä esimerkiksi Afrikka näkyy kartalla oikeassa mittasuhteessaan.
(© Juha Salminen)
1. Karttauudistusta
- ajoivat erityisesti Eurooppa ja Yhdysvallat.
- ajoivat erityisesti Aasian valtiot.
- ajoivat erityisesti Afrikan valtiot.
- vastusti merkittävä määrä YK:n yleiskokouksen valtioista.
2. Equal Earth - projektiolla tehdyssä kartassa
- Afrikan pinta-ala on lähempänä oikeaa kuin Mercator-kartassa.
- Suomen pinta-ala näyttää kasvavan.
3. Equal Earth -kartta luotiin alun perin merenkulkijoita varten laivojen navigointiin.
- Oikein
- Väärin
4. Mercator-kartta luotiin alun perin merenkulkijoita varten laivojen navigointiin.
- Oikein
- Väärin
5. Equal Earth -projektiolla tehty maailmankartta antaa totuudenmukaisemman kuvan maanosien ja valtioiden koosta.
- Oikein
- Väärin
Pituuspiirit ja leveyspiirit jakavat maapallon neljään lohkoon
Kun katsot karttaa, huomaat siinä viivoja, jotka kulkevat vaaka- tai pystysuunnassa. Vaakatasossa eli itä-länsisuunnassa kulkevat viivat ovat leveyspiirejä. Ne kiertävät maapalloa samansuuntaisina kehinä eli ne eivät koskaan kohtaa toisiaan. Pisin niistä on keskellä maapalloa sijaitseva päiväntasaaja eli ekvaattori, joka jakaa maapallon pohjoiseen (N; north) ja eteläiseen (S, south) pallonpuoliskoon. Sen asteluku on 0 astetta. Etelä-Amerikassa sijaitsevassa Ecuadorissa löytyy osa päiväntasaajaa betoniin muotoiltuna viivana. Kun seisot hajareisin sen päällä, olet siis kummallakin pallonpuoliskolla yhtä aikaa.
Kun siirrytään päiväntasaajalta pohjoiseen tai etelään, asteluku kasvaa. Se ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin 90 astetta, ja silloin ollaan jommallakummalla navalla, pohjoisella tai eteläisellä. Pohjoisnavan asteluku on 90° N ja etelänavan puolestaan 90° S.
Pystytasossa sijaitsevat viivat kulkevat navalta navalle, ja ne ovat nimeltään pituuspiirejä. Niiden nollakohta on vaihdellut aikojen saatossa: se on ollut mm. Kanariansaarten läntisimmän saaren el Hierron ja myös Pariisin läpi kulkeva pituuspiiri. Vuonna 1884 päätettiin, että Lontoon Greenwichin kautta kulkeva pituuspiiri on 0-pituuspiiri eli Greenwichin meridiaani. Se jakaa maapallon itäiseen (E, east) ja läntiseen (W, west) pallonpuoliskoon. Pituuspiirin voit nähdä maalattuna lattiaan Greenwichin observatoriossa.
Koska pyöreän esineen piiri on 360 astetta ja pallonpuoliskoja on kaksi, niin suurin pituusaste voi siis olla 180°. Vastakkaisella puolella maapalloa eli Tyynellämerellä kohtaavat toisensa 180° E- ja 180° W-pituuspiirit.
Sana meridiaani tarkoittaa keskipäivää ja Greenwichin 0-pituuspiiri on myös maapallon aikavyöhykejärjestelmän perusta. Kaikkia aikoja maapallollamme verrataan siihen. Esimerkiksi Suomen aika on kaksi tuntia edellä Greenwichin aikaa, eli se on GMT +2. Nykyään käytössä on myös lyhenne UTC (coordinated universal time), joka on käytännössä sama kuin Greenwichin aika. Sitä kohtaa missä 180 asteen pituuspiirit kohtaavat, nimitetään päivämäärärajaksi, koska sen ylittäessäsi siirryt edelliseen tai seuraavaan päivään sen mukaan, kumpaan suuntaan kuljet.
Kartan vaakatasossa kulkevat viivat ovat nimeltään ja pisin niistä on , eli ekvaattori. Se myös jakaa maapallon eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon.
Kun siirrytään ekvaattorilta pohjoiseen tai etelään, leveyspiirin asteluku . Se ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin astetta.
Navalta navalle kulkevat viivat ovat nimeltään . Ne jakavat maapallon itäiseen ja läntiseen pallonpuoliskoon.
0-pituuspiiri kulkee Lontoon kautta ja halki kaupunginosan, jonka nimi on .
Pituuspiirin asteluku ei voi olla suurempi kuin astetta.
Siellä missä suurimmat itäinen ja läntinen pituuspiiri kohtaavat, sijaitsee raja, josta käytetään nimitystä.
N:
NE:
E:
SE:
S:
SW:
W:
NW:
Koordinaatit määrittävät sijaintisi kartalla
Jos joku kysyy sinulta neuvoa päästäkseen jonnekin, voit vastata esimerkiksi "Käännyt tuosta kaupan kulmalta oikeaan ja jatkat korttelin verran eteenpäin, niin siinä se kukkakauppa on". Asteverkko eli koordinaatisto on kuitenkin paras ja yleismaailmallinen tapa ilmoittaa sijainti kartalla. Se syntyy, kun pituus- ja leveyspiirit asetetaan kartalle päällekkäin, jolloin sijainti voidaan ilmoittaa astelukuina eli koordinaatteina.
Aina ensimmäiseksi ilmoitetaan leveyspiiri eli etäisyys päiväntasaajasta ja sen jälkeen pituuspiiri eli etäisyys Greenwichin meridiaanista.
a) Suomi sijaitsee
- pohjoisella pallonpuoliskolla
- eteläisellä pallonpuoliskolla
- itäisellä pallonpuoliskolla
- läntisellä pallonpuoliskolla.
b) Brasilian Belo Horizonte (ks. luvun kartta) sijaitsee
- pohjoisella pallonpuoliskolla
- eteläisellä pallonpuoliskolla
- itäisellä pallonpuoliskolla
- läntisellä pallonpuoliskolla.
Mittakaavan avulla voit laskea etäisyydet
Jos haluat selvittää etäisyyden kahden paikan välillä, voit käyttää apuna mittakaavaa, jonka pitää olla ilmaistuna kaikissa kartoissa. Se voi olla janamittakaava tai numeromittakaava.
Janamittakaavan käyttöön tarvitset apuna viivoittimen. Jos jana on 5 senttimetrin pituinen ja siinä on luku 100 km, se tarkoittaa, että 5 cm kartalla on 100 km maastossa eli 1 cm on 20 km.
Numeromittakaavassa sama asia ilmoitetaan suhdelukuna, jossa molemmat luvut ovat senttimetrejä. Jos kartan mittakaava on 1: 250 000, niin 1 cm kartalla on 250 000 cm maastossa. Kun poistat oikean määrän nollia, saat tulokseksi, että 1 cm on 2,5 km maastossa.
Suomalaiset kartat
Suomessa on tuotettu omia karttoja, joilla voidaan tutkia Suomen maantietoa.
Peruskartan mittakaava on 1:25 000 (vanhoissa 1:20 000). Kartan 1 cm on siis maastossa 25 000 cm eli 250 metriä. Peruskartalla näkyvät muun muassa tiet, rakennukset, vedet, pellot, maaston kuviot ja korkeussuhteet sekä suojelualueet.
Maastokartta (1:50 000) kuvaa maastoa yleisemmin kuin peruskartta. Maastokartta onkin peruskarttaa epätarkempi, mutta karttalehdellä voidaan esittää laajempi alue kuin peruskartassa.
Näitä karttoja ei enää paineta suuria määriä, sillä ihmiset ovat siirtyneet käyttämään digitaalisia karttoja.
1. Peruskartan mittakaava on 1:25 000 eli 1 cm on
senttimetriä luonnossa
metriä luonnossa
kilometriä luonnossa
2. Euroopan kartan mittakaava on 1:17 500 000 eli kartan 1 cm on
senttimetriä luonnossa
metriä luonnossa
kilometriä luonnossa
3. Maailmankartan mittakaava on 1:130 000 000 eli kartan 1 cm on
senttimetriä luonnossa
metriä luonnossa
kilometriä luonnossa
Satelliittikuvat
Perinteisten karttojen rinnalla käytetään yhä enemmän satelliittikuvia maantieteellisten tietojen esittämisessä. Alla on satelliittikuva Euroopasta.
Satelliittikuvien avulla voidaan havainnollistaa mm. asukastiheyttä.
Tiivistelmä
- Kartta on pienennetty ja yksinkertaistettu kuva maastosta.
- Kartassa pitää aina olla mittakaava, jonka avulla voidaan laskea etäisyydet.
- Karttaprojektioiden avulla pyritään pyöreä maapallo esittämään tasokarttana mahdollisimman vähillä virheillä.
- Päiväntasaaja jakaa maapallon pohjoiseen (N) ja eteläiseen pallonpuoliskoon (S).
- Greenwichin 0-meridiaani puolestaan jakaa sen itäiseen (E) ja läntiseen (W) pallonpuoliskoon.
- Leveyspiirit kiertävät maapalloa päiväntasaajan suuntaisina ja niiden asteluku voi olla korkeintaan 90.
- Pituuspiirit yltävät pohjoisnavalta etelänavalle ja niiden asteluku voi olla korkeintaan 180.
- Leveys- ja pituuspiirit muodostavat maapallon pinnalle asteverkon, jossa minkä tahansa paikan sijainti voidaan ilmoittaa koordinaatteina.