Kiinnitä huomiota:
- teollistumisen edellytyksiin ja niiden toteutumiseen 1700-luvun Englannissa
- teollistumisen alkuvaiheen tärkeisiin keksintöihin.
Teollistumisen pohja luotiin siirtomaavalloituksilla
Teollistumisen ytimessä oli tapahtumaketju, jossa arkielämän perustuotteita pystyttiin tuottamaan halvalla ja nopeasti. Alhaisten tuotantokustannusten ja matalan verotuksen ansiosta tehtaan perustaminen tarjosi tien nopeaan rikastumiseen. Pysyäkseen mukana yritysten välisessä kilpailussa ja varmistaakseen hyvän taloudellisen tuloksen myös tulevaisuudessa yritysten oli jatkuvasti kehitettävä tehokkaampia ja parempia koneita. Tästä syntyi teolliselle ajalle tyypillinen kehä, jossa teollisuudesta ja kaupasta saadut voitot sijoitettiin uudelleen tuotantoon.
Eurooppaan oli kerääntynyt runsaasti pääomaa uudella ajalla alkaneen kaupankäynnin seurauksena. Taloudelliset uudistukset ja merkantilismin mureneminen kannustivat eurooppalaisia etsimään uusia käyttökohteita jo kerääntyneelle rahalle. Siirtomaat tarjosivat tuotannolle raaka-aineita ja emämaat kekseliäitä yrittäjiä.
Miksi Englanti oli ensimmäinen?
Teollinen vallankumous alkoi muuttaa eurooppalaisten elämää 1700-luvun lopulta lähtien. Teollistumisen aikakaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin ihmiset siirtyivät maatalousvoittoisesta, käsityöläisyyteen perustuneesta yhteiskunnasta tehtaiden ja kaupungistumisen aikakauteen. Tätä aikaa leimasi tuotettujen tavaroiden asiakaskunnan laajeneminen kyläyhteisöistä lähes koko maailmaan.
Teollinen kehitys ei tapahtunut yhtä aikaa kaikkialla. Englanti toimi suunnannäyttäjänä 1800-luvun loppupuolelle saakka, sillä Euroopan muista suurmaista Ranska kärsi yhteiskunnallisesta epävakaudesta. Tämän lisäksi Saksa sekä Italia olivat pirstoutuneet poliittisesti hyvin hajanaisiksi. Saksan ja Italian pienvaltiot yhdistyivät omiksi kansallisvaltioikseen vasta 1800-luvun loppupuolella, jolloin myös teollistuminen lähti voimakkaasti käyntiin.
Teollistumisen perusta luotiin Englannissa ja Euroopassa jatkuneella voimakkaalla väestönkasvulla, joka tarjosi työvoimaa tehtaille ja ostajia tuotteille. Aiemmista vuosisadoista poiketen nopea väestönkasvu ei tuonut mukanaan nälänhätää, sillä kehittyneet viljelytekniikat paransivat satoja huomattavasti. Erityisesti Englannissa toteutettiin laajoja uudistuksia maataloustuotannossa. Maataloustilojen tilakoot kasvoivat, mikä teki mahdolliseksi pääomaa vaatineet investoinnit koneisiin. Tämän seurauksena maatalous muuttui entistä kaupallisemmaksi. Aiemmin maataloustuotanto oli keskittynyt ylläpitämään yksittäisten perheiden tarpeita. Nyt kasvaneet tilakoot siirsivät painopisteen tuotteiden myyntiin. Kehittyvä maatalous syvensi työnjakoa. Valtaosa maaseudun työväestöstä siirtyi teollisuustyön perässä nopeasti kasvaviin kaupunkeihin.
Englannin materiaaliset ja kulttuurilliset olosuhteet olivat teollistumiselle otolliset.
Toimivan ja taloudellisesti tuottoisan tehtaan perustaminen ei ollut yksinkertainen asia. Tarvittiin suotuisat yhteiskunnalliset olosuhteet sekä kattava kuljetusverkosto raaka-aineille ja lopputuotteille. Taloudellinen pääoma mahdollisti suurten hankkeiden rahoittamisen, ja henkinen pääoma puolestaan takasi osaavan työvoiman sekä yritteliäät insinöörit.
Englannin rooli teollistumisen tieraivaajana ei ollut täysin ilmeinen. Euroopan maista Ranska ja Hollanti olivat yhtä kehittyneitä ja vauraita kuin Englanti. Molemmilla mailla oli hyvin koulutettua työväestöä, ja yrittäjyyttä arvostettiin. Hollannin etu oli monipuoliset keinot rahoittaa liiketoimintaa, ja Ranskassa puolestaan valmistettiin korkealaatuisia tuotteita käsityönä.
Englannin edellytykset Ranskaan ja Hollantiin nähden olivat kuitenkin huomattavasti paremmat. Maassa oli runsaasti ahkeria ja taitavia maanviljelijöitä, jotka eivät enää kyenneet elättämään itseään maanviljelyllä. Englannissa oli myös pitkä perinne kaivosteollisuudessa ja metallien käsittelyssä. Tavaroiden kuljettaminen saarella oli helppoa laajan ja toimivan kanaaliverkoston ansiosta.
Yksityisyrittäjyydellä oli ratkaiseva rooli Englannin taloudelliselle kehitykselle, sillä maan kehitys nojasi suurelta osin yksityiseen pääomaan. Valtiolla oli vain vähäinen rooli Englannin teollistumisessa. Aatelisto kyllä hallitsi yhteiskuntaa ja sen lainsäädäntöä, mutta tavallisen kansalaisen vapaus harjoittaa liiketoimintaa oli huomattavasti suurempi kuin muissa maissa. Lisäksi maan lainsäädäntö turvasi yksityisomistuksen. Vahva yksityisomaisuuden suoja oli tärkeä, sillä se kannusti hankkimaan runsaasti omaisuutta. Englannissa ei ollut myöskään kilpailua rajoittavia monopoleja tai kiltoja, kuten muualla Euroopassa.
Vaurastuneelle yrittäjäluokalle tarjottiin Englannissa myös poliittista vaikutusvaltaa. Vuodesta 1832 alkaen äänioikeutta laajennettiin koskemaan keskiluokkaa. Äänimäärä laskettiin sen mukaan, kuinka paljon omaisuutta äänestäjällä oli, ja minkä verran veroja hän maksoi. Rikastumisesta tuli myös sosiaalisesti hyväksyttävää. Aatelisto piti luonnollisesti yrittämistä itselleen sopimattomana, hankaloittamatta kuitenkaan työntekoa.
Teollistuminen Englannissa
Runsas yksityisyrittäjyys oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi teollinen vallankumous lähti liikkeelle juuri Englannista. Kahden hengen kotityöpaja valmistamassa lankaa ja kangasta 1800-luvun alussa.
Siirtomaista tuodut halvat raaka-aineet, kuten puuvilla, auttoivat kiihdyttämään teollisuustuotantoa. Puuvillatehdas Prestonin kaupungissa vuoden 1835 tienoilla.
Hyvät kuljetusyhteydet olivat tärkeä edellytys teollistumiselle. Englannin kattava kanaaliverkosto sai 1800-luvulla rinnalleen uudet kuljetusväylät, rautatiet. Kuvassa maailman ensimmäinen pelkästään höyryvetureiden käyttöön suunniteltu rautatie, joka rakennettiin Liverpoolin ja Manchesterin kaupunkien välille.
Teollistuminen vaurastutti Englantia huomattavasti. Vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyssä juhlistettiin teollistumisen saavutuksia. Samalla näyttelyn tarkoituksena oli tehdä muulle maailmalle selväksi, että Englanti johti niitä teollisuustuotannossa ja vauraudessa. Kuvassa kuningatar Viktoria kulkee seurueensa kanssa Lontoon Kristallipalatsissa, joka rakennettiin yksinomaan maailmannäyttelyä varten.
Uudet keksinnöt paransivat tehokkuutta
James Hargravesin vuonna 1770 kehittämän kehruu-jennyn avulla voitiin kehrätä useaa lankaa samaan aikaan, minkä ansiosta kankaantuotanto nopeutui huomattavasti.
Cotton Gin (lyhennys sanoista Cotton Engine) vauhditti puuvillakuitujen erottamista siemenistä. Laitteen keksijänä pidetään Eli Whitneytä vuonna 1773.
Höyryvoiman keksiminen mullisti teollisuuden 1800-luvulla. Robert Stephenson kehitti vuonna 1829 ensimmäisen höyryllä kulkeneen veturin. Se saavutti n. 30 kilometrin tuntinopeuden, jota pidettiin erittäin korkeana. Kuvassa alkuperäisen veturin replika Yorkin rautatiemuseosta.
Teollistuminen etenee Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Yhdysvallat oli 1800-luvun alkaessa Eurooppaan verrattuna jäljessä kehityksestä. Maasta ei löytynyt yhtään kaupunkia, jonka asukasluku olisi ylittänyt 100 000 asukasta. Pääasiallinen elinkeino oli maatalous sekä puuvillan viljely, joka perustui etenkin tietyissä osavaltioissa orjatyövoiman hyödyntämiseen.
Yhdysvallat erosi Englannista myös maantieteen puolesta. Maa oli pinta-alaltaan valtava ja etäisyydet kaupunkien välillä olivat suuret.
Lehti-ilmoitus New Yorkin Uticasta:
"Halutaan palkata: Pari raitista perhettä, joissa vähintään viisi yli 8-vuotiasta lasta puuvillatehtaaseen Whitetownissa. Monilapsiset lesket otetaan myös mielellään vastaan."
Yhdysvaltojen etuja olivat sen mittavat raaka-ainevarastot sekä suunnaton yhtenäinen markkina-alue, jossa ei ollut kuluja lisääviä tullirajoja. Yhdysvaltojen onnistui nopeasti päästä mukaan teollistumisen tuomaan kehitykseen, sillä iso osa Yhdysvaltoihin saapuneista siirtolaisista oli peräisin Brittein saarilta ja jakoivat saman ajatusmaailman ja kielen kuin emämaahan jääneet.
Yhdysvaltojen teollistumista ajoi siirtymä vahvasti koneelliseen maatalouteen, sillä viljelyalaa oli tarjolla runsaasti, ja orjuuden kieltäminen oli nostanut työvoimakustannuksia uudella tapaa. Nuori valtio pystyi organisoimaan erittäin nopeasti toimivan kuljetusverkoston, sillä vesiväyliä oli tarjolla vain osassa maata. Yhdysvallat keskittyivät rautateiden rakentamiseen valtavalla vauhdilla, ja vuosina 1830–1865 maahan kyettiin rakentamaan yli 50 000 kilometriä uutta rautatietä. Toimiva kuljetusverkosto yhdisti laajan maan molemmat rannikot toisiinsa.
Valtava kysyntä kulutustavaroille, koneille ja teräkselle tarjosi työtä niin paljon, että tehtailijat olivat halukkaita palkkaamaan kokonaisia perheitä. Suuret sisämarkkinat eurooppalaisilta tavaroilta suojanneet tullit kasvattivat teollisuutta siinä määrin, että 1800-luvun loppuun tultaessa Yhdysvallat oli siirtynyt maailman johtavaksi teollisuusvaltioksi.
1. Mikä seuraavista ei ollut tärkeä edellytys teollistumiselle?
- teknologia
- työvoima
- pääoma
- ilmasto
2. Miksi väestönkasvu oli suurta 1700-luvun Euroopassa?
- Siirtomaista saapui Eurooppaan runsaasti työvoimaa.
- Kehittynyt maataloustuotanto pystyi ruokkimaan enemmän ihmisiä.
- 1700-luvun valistusaate kannusti ihmisiä perustamaan perheitä.
- Parantunut hygienia auttoi pitämään tartuntataudit loitolla.
3. Mikä seuraavista vaikutti ratkaisevasti siihen, että Iso-Britannia teollistui ensimmäisenä?
- Sen laajat siirtomaavalloitukset.
- Sen runsas pääoma.
- Sen taitava työväestö.
- Sen yksityisyrittäjyyttä kannustanut kulttuuri ja lainsäädäntö.
Pidä mielessä!
- Teollistumisella tarkoitetaan tuotannon siirtymistä manufaktuureista tehdastuotantoon.
- Teollistuminen alkoi Englannista noin 1760-luvulla ja jatkui aina 1800-luvun loppupuolelle.
- Teollistuminen eteni Englannista Belgiaan ja Saksaan. Muut Euroopan valtiot teollistuivat myöhemmin. Esimerkiksi Venäjä oli vielä 1900-luvun alussa hyvin maatalousvaltainen maa.
- Englannissa oli kaikkia teollistumiseen tarvittavia tekijöitä enemmän kuin muissa Euroopan valtioissa.
- Sekä aineettomat että aineelliset tekijät olivat tärkeitä teollistumisen alussa: ilman yrittäjyyttä, rikastumista ja ahkeraan työntekoon kannustanutta ilmapiiriä Englannin luonnonvarat ja hyvät liikenneyhteydet olisivat jääneet käyttämättä.
- Palvelun tarjoaa e-Oppi Oy ja Star Cloud OÜ